perjantai 11. maaliskuuta 2011

Arkihuomioita: Langattomuuden vikasietoisuus

Japaniin maanjäristykseen liittyvä uutisointi palautti mieleeni huomion, joka on todettu myös meillä Suomessa. Vaikka langaton tiedonsiirto ja langattomat verkot kuulostavat helpolta ja vaivattomilta, ne eivät ole sitä ylläpidon näkökulmasta. Ainakaan kriisitilanteissa.

Meillä Suomessa uutisoitiin viimeisimpien Itä-Suomen laajojen sähkökatkosten yhteydessä kännykkäverkkojen toimintahäiriöistä. Sähkökatkojen myötä syntyi alueita, joilla kännykät eivät kuuluneet laisinkaan, koska tukiasemilta puuttui sähkö. Nyt Japanin maanjäristyksen ja tsunamin yhteydessä todettiin, että kiinteät yhteydet ovat olleet paljon vikasietoisempia kuin langattomat tiedonsiirtoverkot. Vaikka maanjäristyksen yhteydessä voisi kuvitella asian olevan juuri toisin päin.

Langattomien verkkojen yhteydessä täytyy muistaa, että niiden tukiasemat tarvitsevat sähköä ja usein kiinteän tiedonsiirtoyhteyden tiedon välittämiseksi edelleen. Etenkin tänä päivänä kun tiedonsiirtoverkkojen taajuudet ovat yhä suurempia, ovat kantamat lyhyempiä ja tukiasemia tarvitaan enemmän. Niinpä jo pieni alueellinen ongelma voi vaikuttaa siihen, että kokonaisia verkkoja on pois käytössä.

Suurimmissa ympäristöissä - ja etenkin viranomaistaoiminnassa - tämä on asia, joka on otettava huomioon varautumissuunnittelussa. Langattomien verkkojen kohdalla kun liian helposti voi sattua se ajatusvirhe, että eihän tulipalo nyt langatonta verkkoa katkaise...

Droidin unelmia

Siirryin Androidin käyttäjäksi muutama viikko sitten. Toistaiseksi samainen luuri on edelleen taskussa vaikka aluksi uudenmallinen käyttöliittymä tuottikin tuskaa käyttäjälleen. Androidin sovellustarjontaan tutustuessani muistin aikaisemman kirjoitukseni älypuhelinten turvallisuudesta ja huomasin miettiväni miten tämän laitteen kanssa tulisi toimia.

Älypuhelimien markkinat ovat mielenkiintoisessa vaiheessa. Nokian laitteeseen tungetaan Windowsia, Applen tuotteet kasvattavat osuuttaan ja iso joukko Googlen Androidiin luottavia valmistaja tuo markkinoille yhä uusia puhelimia. Laitteiden turvallisuudesta on käyty jonkin verran keskustelua ammattilaisten keskuudessa mutta suuren yleisön huomio on luonnollisesti keskittynyt muihin seikkoihin. Viime viikolla Androidin kanssa oltiin jo tosipaikan edessä kun Googlen Android Markettiin huomattiin livahtaneen kymmeniä haitallista koodia sisältäviä ohjelmistoja ja saastuttaneen yli 260 000 puhelinta. Haittakoodin tarkoituksena oli tarjota tekijälleen pääsy puhelimiin ja jatkossa myös niiden kautta tuoda taloudellista hyötyä. Google ryhtyi pikaisiin toimiin ja poisti haitalliset ohjelmistot Marketistaan.

Nyt olisi tietenkin hyvä paikka huudella ja olla jälkiviisas. Näen jo lukuisten blogien "minähän varoitin" tyyppiset kirjoitukset mätkimässä niin Googlea kuin muitakin valmistajia. Samalla käyttäjät saavat sapiskaa typeryydestään. Google siivosi Markettinsa ja on ilmoittanut turvallisuuspäivityksistä joilla vastaavat tapaukset estetään jatkossa. Samalla Google poistaa sovellukset myös käyttäjien laitteista. Googlen kontrolli omaan Android luuriin kuulostaa aika ikävältä mutta lienee paras että pohditaan sitä toisella kerralla.

Oikeinhan se on että ongelman syyt kaivetaan esiin mutta olisi varmasti mielekästä miettiä myös miten jatkossa voitaisiin toimia. Voimme kaikki rynnätä kauppaan ostamaan "tietoturvatakuut" sovelluksen muodossa. Tietoturvasovellus sitten aina varoittaa meitä kun lataamme uusia ohjelmia. Hieno idea mutta innostuksen vallassa kuitenkin painamme ok-ok ja sovellus asentuu siitä "tietoturvasta" huolimatta.

Toistan siis itseäni ja kehoitan jälleen kerran miettimään sitä, mitä laitteessaan todella tarvitsee. Uusi alusta, uusi ympäristö ja uudet ohjelmistot, mutta jälleen kerran kriittinen tarveharkinta ja terve järki pelastivat. Eikä niillä ole edes kuukausimaksua.