perjantai 30. tammikuuta 2015

Viestintärauhan rikkominen ja vaino

Vuoden 2014 alusta viestintärauhan rikkominen ja vainoaminen tulivat uusiksi rikosnimikkeiksi. Myös meidän toimeksiannoissa nämä ovat näkyneet, mutta enemmän aikaisemmilla rikosnimikkeillä kuten kunnianloukkaus, laiton uhkaus, salakuuntelu, salakatselu tai yksityiselämää loukkaavan tiedon levittäminen. 

Rikosuhripäivystyksen nettisivujen mukaan:

"Viestintärauhan rikkomiseen syyllistyy se, joka häirintätarkoituksessa toistuvasti lähettää viestejä tai soittaa toiselle siten, että teko on omiaan aiheuttamaan huomattavaa häiriötä tai haittaa.  Säännös laajentaa häirintäviestinnän rangaistavuutta muihinkin viestintävälineisiin, eikä rangaistavuus ole enää sidottu siihen, että puhelu tai viesti vastaanotetaan kotirauhan piirissä." 
"Vainoamiseen syyllistyy, se joka toistuvasti uhkaa, seuraa, tarkkailee, ottaa yhteyttä tai muuten näihin rinnastettavalla tavalla oikeudettomasti vainoaa toista siten, että se on omiaan aiheuttamaan vainotussa pelkoa tai ahdistusta"
Viestintärauhan rikkominen on asianomistajarikos, mutta vainoaminen on virallisen syytteen alainen rikos. Vuonna 2014 rikosilmoituksia viestintärauhan rikkomisesta on kirjattu 1124 ja vainosta 633. Vertailun vuoksi laittomia uhkauksia kirjataan noin 8 000 ja lähestymiskieltoja määrätään noin 1500 vuosittain. Lähestymiskieltojen rikkomisia tapahtuu noin 1 000 vuosittain. Ulkomaisten tutkimusten mukaan vainon kohteena miehistä on noin 4-7% ja naisista 12-16%. Vaino voi kohdistua julkisuuden henkilöihin, ammattiryhmiin tai mihin tahansa, mutta noin puolet kohdistuu entisiin parisuhdekumppaneihin ja useimmiten tekijänä on mies. Naisten osuus uhreista on noin 75 - 80%. Etenkin parisuhdevainoon on syytä suhtautua vakavasti. Varsinkin silloin, kun vainoaminen on jo suhteen aikana sisältänyt esimerkiksi väkivaltaa. Noin 70-80% ex-kumppaninsa surmanneista on vainonnut ennen henkirikosta.

Vainoon liittyy olennaisesti tänä päivänä digitaalinen maailma; sosiaalinen media, uudet laitteet ja uudet viestintäteknologiat. Toisaalta se tarjoaa vainoajalle työkaluja, mutta yhtä lailla myös vainotulle sosiaalisen tukiverkoston. Sen lisäksi, että esimerkiksi sosiaalinen media on hyvä tietolähde, liittyy laitteisiin vakaviakin riskejä varsinkin paikannuspalvelujen kautta. Esimerkiksi sinällään harmiton kuva sisältää nykyään lähes aina kuvan ottamispaikan koordinaatit. Tietokoneiden ja puhelinten seuranta sekä haittaohjelmien kautta tapahtuva vainoaminen on myös erittäin yleistä. Vaino alkaa usein jo suhteen aikana ja vielä parisuhteessa kumppanilla on mahdollisuus päästä toisen laitteisiin ja tileihin käsiksi.

Olennaisena osana vainolta suojautumisessa on digitaalinen suojaamissuunnitelma. Myös todistusaineiston keruu on huomioitava alusta asti. Ongelmalliseksi nämä asiat tekee yleensä se, että vainon kohteen traumatisoituminen ja vainon aiheuttama stressi aiheuttaa muutoksia kyvyssä tunnistaa riskejä, suojella itseään tai lapsiaan tai ylipäätään hakea apua. Tästä huolimatta asiantuntija-apua on syytä hakea. Avun hakeminen voi kuitenkin ääritilanteissa aiheuttaa väkivallan uhan lisääntymisen. Tästä syystä meilläkin on ohjeet luottamukselliseen yhteydenottoon.

Vaikka olemme IT-alan yritys, henkilöstöllämme on myös sosiaalialan koulutusta ja vaikeat tilanteet ovat meille tuttuja. Vahvan turvallisuusosaamisemme vuoksi meiltä kannattaa kysyä apua, jos epäilet digitaalista seurantaa tai sinä tai läheisesi tarvitsee suojaamissuunnitelmaa digitaalisen yksityisyytensä suojaamiseksi.